Voiko pelaaminen aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan?

Nettikasinoiden tarjoama viihde kuuluu yhä useamman vapaa-aikaan. Kasinot ovat 2020-luvun arkipäivää, eivät enää ainoastaan pienen piirin harrastus tai ammatti. Pelaamaan ovat löytäneet tiensä ihmiset taustasta riippumatta, ja samalla kasinot ovat monipuolistuneet ja modernisoituneet.

Pelaamisen yleistymisen myötä julkisuudessa on alettu puhua yhä enemmän myös pelaamisen mahdollisista haittavaikutuksista. Nämä on tietenkin hyvä tiedostaa, joskin samalla kannattaa muistaa, että mikä tahansa harrastus sisältää riskejä liiallisuuksiin vietynä – ja on harmitonta ajanvietettä kohtuullisesti nautittuna.

Yksi pelaamiseen liitetty uhkakuva on se, että pelaaminen saattaisi aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa tai muilla tavoin vaikuttaa kilpirauhasen toimintaan. Tässä artikkelissa pohdimme, onko tämä mahdollista. Miten kilpirauhasen vajaatoiminnan oireet korreloivat pelaamisen kanssa ja mistä ongelmat pohjimmiltaan johtuvat?

Johtuuko väsymys kilpirauhasesta vai pelaamisesta?

Yksi kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisimpiä oireita on jatkuva väsymys. Jokainen tuntee väsymystä toisinaan, eikä tässä ole mitään hälyttävää. Normaali väsymys kuitenkin poistuu levon ansiosta, jonka jälkeen mieli ja kroppa ovat jälleen virkeitä. Syytä tarkemmalle tilannekatsaukselle kuitenkin on, mikäli väsymys on jatkuvaa, eikä nukkuminen tai muu lepo tuo siihen lainkaan helpotusta.

Myös liiallinen pelaaminen aiheuttaa väsymystä. Mikäli pelaaminen ei ole hallinnassa, omalle pelaamiselle on vaikea asettaa rajoja ja siihen kuluu liikaa aikaa suhteutettuna elämän muihin osa-alueisiin. Pelatessa ajantajun saattaa kadottaa, ja yhtäkkiä huomaa, että koneella tai puhelimella on vierähtänyt tuntikausia.

Liian pitkäksi venähtänyt pelaaminen voi aiheuttaa väsymystä yksinkertaisesti siitä syystä, että aikaa nukkumiselle ei ole tarpeeksi. Jos pelaaminen ajoittuu iltaan tai yöhän ja aamulla on herättävä, unelle varatut tunnit eivät ole riittäviä. Lisäksi pelaaminen voi vaikuttaa unen laatuun. Uni jää paitsi vähäiseksi, myös katkonaiseksi. Unen päästä voi myös olla vaikea saada nukahtamisen hetkellä kiinni.

Yhtäläisyysmerkkejä kilpirauhasen vajaatoiminnan ja pelaamisen välille ei kuitenkaan tämän perusteella kannata alkaa vetää. Väsymys saattaa olla vajaatoiminnan oire, johon on syytä suhtautua vakavasti, mutta väsymys voi olla myös suora syy pelaamisesta. Paras terveysteko, josta voit aloittaa, on siis tarkkailla, saatko kylliksi unta. Pidä kirjaa unesta ja levosta pidemmällä aikavälillä, jotta saat asiasta mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan.

Pelaaminen ja painonnousu: yhtälö, johon voit itse vaikuttaa

Painonnousu, jolle ei tunnu löytyvän selitystä, on myös yksi kilpirauhasen vajaatoiminnan oire. Sama ilmiö liittyy joskus myös ylenpalttiseen palaamiseen: kilot tuntuvat kertyvän kuin itsestään, eikä niistä ole helppo päästä eroon. Tämä yhtäläisyys ei kuitenkaan tarkoita, että pelaaminen olisi aiheuttanut kilpirauhasen vajaatoimintaa. Oireet vain ovat samanlaiset.

Syy sille, miksi paino nousee, on yksinkertainen, ellei kyse ole kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Ihminen lihoo, kun hän kuluttaa vähemmän energiaa kuin saa ravinnostaan. Vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio ovat siis yhtälö, joka aiheuttaa pidemmällä tähtäimellä painonnousua. Painonnousu voi aiheutua osaltaan pelaamisesta, mutta se ei tarkoita, että pelaaminen aiheuttaisi kilpirauhasen vajaatoimintaa tässä asiassa.

Pelaaminen on usein hyödyllinen ja aktivoiva harrastus aivoille. Älynnystyrät pääsevät käyttöön erilaisia pelistrategioita suunnitellessa ja toteuttaessa. Myös tunnepuoli saa aktivointia pelin jännityksen sekä voiton ja tappion käsittelyn myötä. Sen sijaan fyysinen aktiivisuus jää pelatessa usein harmillisen matalaksi. Lisäksi pelatessa tulee helposti napostelleeksi jotakin, tai syöneeksi kuin huomaamatta vielä senkin jälkeen, kun nälän tarve on jo tyydytetty. 

Nettikasinolla ollessaan kannattaakin kiinnittää huomiota muutamaan perusasiaan, mikäli haluaa pitää huolta terveydestään. Tarkkaile syömisiäsi koneen tai tabletin äärellä. Tämä ei tarkoita, että kaikista herkuista tai syömisestä ylipäänsä pitäisi luopua pelaamisen ohessa, mutta on fiksua katsoa, millaisia määriä ja mitä suuhunsa laittaa. Joskus voi olla fiksua vaihtaa sipsit terveellisempään vaihtoehtoon, kuten hedelmiin ja limu vaikkapa vissyyn.

Syömisen tarkkailun lisäksi pelatessa kannattaa pitää isompia ja pienempiä taukoja. Turvalliset kasinot ilmoittavat pelaajille kuinka kauan he ovat viettäneet aikaa pelipöydissä.

Pienempien taukojen aikaan venyttele kunnolla. Ota tavaksi tehdä esimerkiksi muutama tehokas perusvenytysliike säännöllisesti. Jos ne tuppaavat unohtumaan, laita vaikka itsellesi hälytysmuistutus tunnin välein varmistamaan asia. Selkä ja koko kroppa kiittävät! 

Pienten venytysten lisäksi muista pitää liikunta osana arkea. Lajilla ei ole väliä, vaan kaikkein tärkeintä on löytää itselle mieluisin ja sopivin tapa liikkua. Vain näin voit varmistaa, että liikunta jatkuu säännöllisenä eikä lopahda aktiivisen alun jälkeen hyvistä aikomuksista huolimatta.

Varmista pelatessakin riittävä vitamiinien saaminen

Yleensä kilpirauhasen vajaatoiminta johtuu autoimmuunisairauden aiheuttamasta kilpirauhasen pitkäaikaisesta tulehduksesta, johon ihmisellä saattaa olla geneettinen taipumus. Sairauden puhkeamiseen saattaa kuitenkin vaikuttaa myös muun muassa se, millainen yksilön rauta- ja vitamiinitasapaino on. Selvää yhteyttä sairaudelle ja näille tekijöille ei ole osoitettu, mutta ei myöskään ole suljettu pois sitä, että asiat saattavat olla kytköksissä toisiinsa.

Selvää on, että rauta- ja vitamiinivarastoista kannattaa joka tapauksessa pitää huolta niin oman terveyden kuin kilpirauhasenkin osalta. Kun pohditaan, voiko pelaaminen aiheuttaa vajaatoiminnan, voidaan siis tältä osin todeta, että vaikka ei suoraan, niin mahdollisesti välillisesti. Siksi on tärkeää varmistaa, että ravinto takaa tarpeellisten vitamiinien saamisen.

Paras tapa varmistaa vitamiinien riittävä saanti on tietenkin syödä monipuolisesti ja terveellisesti. Tärkein vitamiinien lähde onkin ravinto itsessään, sillä keho ei kykene kaikkia vitamiineja valmistamaan. Eri vitamiinien tarpeille on olemassa erilaisia suosituksia, jotka vaihtelevat muun muassa iän mukaan. Perusvitamiineja ovat B-, C- , A-D-, E- ja K-vitamiinit.

Mikäli haluat pelata varman päälle ja ennalta ehkäistä muiden sairauksien ohessa myös kilpirauhasen vajaatoimintaa, kannattaa siis huolehtia siitä, että näiden vitamiinien saaminen on kunnossa. Kovin tieteelliseksi laborantiksi tässä asiassa ei tarvitse heittäytyä. Kannattaa luottaa ajatukseen siitä, että tasapainoinen perusruokavalio riittää Suomessa pääsääntöisesti takaamaan tarpeellisten vitamiinien saamisen satunnaisia vitamiinilisiä lukuun ottamatta.

Pätkiikö muisti? Pelaamisella ja kilpirauhasella on yhteys muistiongelmiin

Muistiongelmat ovat yleisiä kaiken ikäisten joukossa, mutta aina iskiessään omalle kohdalle ne luonnollisesti hermostuttavat. Kun asiat eivät tahdo pysyä mielessä tai huomaa unohtelevansa arjessa asioita, kannattaakin analysoida, mistä tilanne saattaa johtua. 

Yksi syy unohtelulle saattaa löytyä kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Toisaalta unohtelu voi johtua siitä, että aivot ovat ylipäänsä kuormittuneet liikaa – vaikkapa pelaamisesta. Näillä kahdella asialla ei kuitenkaan ole yhteyttä toisiinsa siten, että pelaaminen aiheuttaisi suoranaisesti kilpirauhasen liikatoimintaa. 

Mistä sitten tietää, että muistin kanssa ylipäänsä on haasteita ja koska ainoastaan huolehtii asiasta liikaa? Yksi selkeä merkki siitä, että tilanteen äärelle on hyvä pysähtyä, on se, että arkisia asioita on toistuvasti haastavaa hoitaa. Muistin pätkimisestä saattaa aiheutua kommunikaatiovaikeuksia läheisten kanssa.

Tilannekatsauksen paikka on myös, jos muistin pätkiminen huolettaa kohtuuttomasti itseä ja aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta, masennusta tai kuoreen vetäytymistä. 

Mikäli on todennäköistä, että aivosumu johtuu liiasta pelaamisesta sekä peliongelmasta, on hyvä miettiä, kuinka ajatuksiaan saisi rentoutettua ja keskittymiskyky paranisi. Pelaamista ei tarvitse tyystin lopettaa, mutta itselleen voi asettaa erilaisia rajoituksia esimerkiksi päivittäistä tai viikoittaista peliaikaa kohden.

Tärkein seurattava asia ei ole pelimäärä minuutilleen, vaan se, miten pelaaminen kehittyy pidemmällä aikavälillä: pysyykö se samana, kasvaako vai väheneekö. Samalla kannattaa pohtia, miten pelaamisen määrä korreloi muistamisen ja yleisen hyvinvoinnin kanssa.